Perjantai oli vapaata ammunnasta. Visa ja Esa kurvasivat Bowling Greenin sykkeestä Orlandon suuntaan ja nappasivat minut syslerin kyytiin ja suuntasimme shoppailemaan.
Merkkiliikkeitä kierrellessä vierähti taas hetki jos toinenkin, mukaan tarttui Visan suosittelemat Under Armorin golf-shortsit. Ei, en vaihda harrastusta, vaan laitan ne huomenna jalkaan stageille.
Majoitukseen palatessa kello oli mukavasti jo 1745 ja Mikko & Marjut tulivat ulkona lähes sekunnilleen synkronoituna vastaan, joten hyppäsin vielä Jeepin kyytiin kun ei muutakaan ohjelmaa ollut.
Suuntana oli Hard Rock Cafe Universal Studiosilla n. 18km päässä. Noin 1,5h myöhemmin ruuhka alkoi jo aavistuksen vituttaa, mutta ei hätää, oltiin jo aika lähellä! Lopulta päästiin kääntymään 5-kerroksisen, avaruudesta asti näkyvän kokoisen parkkitalon liittymästä ja PAM! 6 kaistaa silkkaa kaaosta 500m verran. Siinä kohtaa totesin että minun pitäisi ehtiä lähtemään radalle viideltä aamulla ja tätä menoa siitä ei ole toivoakaan. Ahdistus alkoi puristaa kupolia aavistuksen. Tunnin jonottamisen ja auringonlaskun jälkeen päästiin parkkiksen porteista läpi todeten rahastajalle ettei meitä huvitakaan, joten sentään ei tarvinnut maksaa 17 dollaria aidosta ruuhkaelämyksestä.
Minä onneksi olin syönyt Firehouse Subin noin viiden maissa joten nälkä ei ollut vielä pahakaan. Suuntasimme ruuhkasta päästyämme Fuddruckersiin, josta sai haluamansa kokoisen hampurilaisen ja täytteet. Kolmannespauna lihaa riitti, ajattelin, mutta otin vielä puolen litran pirtelön jälkkäriksi että saa nopeita hiilareita huomisia suorituksia varten...
Kun oltiin kerran nurkilla, niin piti vielä käyttää M&M Bass Prossa ja taas jotenkin kummasti tarttui tavaraa mukaan minullekin.
Majoituksessa oltiin jo ennen yhtätoista, eli viidessä tunnissa ehti melkein 40km reissun. Kyllä kannatti. 'murica, f*ck yeah.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti